mantralehti blogi 7

Myötätunto arjessa

Jokaisena päivänä ja iltana meidän tulisi kysyä itseltämme, olenko tehnyt tänään tarpeeksi muiden hyväksi? Olenko auttanut tänään kaikkia niitä, jotka apuani olisivat tarvinneet?

Olen oppinut, että vain auttamalla muita voin myös itse aidosti kokea iloa ja onnellisuutta omassa arjessani. Kuitenkin myönnän, että aina eivät omat rahkeeni riitä siihen kaikkeen, jota todella haluaisin elämässäni harjoittaa. Jos emme kuitenkaan omien voimavarojemme puitteissa koeta toimia toistemme parhaaksi, voiko silloin mikään muuttua? Myötätunto on vanhan käsityksen mukaan myötäelämistä toisen rinnalla, kokee hän sitten iloa, tuskaa, kärsimystä tai mitä tahansa. Helppoa se ei aina ole, koska jokaisella meistä on myös omat ongelmamme, mutta voimme silti todella yrittää auttaa toinen toisiamme parhaan kykymme mukaan, vaikka vain ajattelemalla toisistamme hyvää.

Myötätunnon harjoittaminen on usein helppoa silloin, kun esimerkiksi näemme, että joku läheinen tai lapsi kärsii. Mutta kuinka vaikeaa se voikaan olla siinä kohtaa, kun näemme vihamiehemme kärsivän. Silloin myötätuntomme voi olla hyvinkin kaukana tämän toisen ihmisen kärsimyksestä. Kuinka opetella jopa silloin näkemään ”vihamiehemme” rakastettavana ihmisenä, jolle soisi myös iloa ja onnellisuutta elämäänsä? Siinäpä on varsinainen pähkinä purtavaksi tämän päivän elämään…

Koen kuitenkin arjessani, että meillä jokaisella on todella suuri mahdollisuus opetella harjoittamaan myötätuntoa elämässämme, mikäli vain itse haluamme. Kuitenkin me monesti ennemmin käännämme selkämme ja haluamme unohtaa toistemme kärsimyksen tai pahan olon. Esimerkiksi juuri tänään törmäsin lehtiartikkeliin, jossa nuori henkilö oli perustanut yksinäisille ihmisille oman Facebook-ryhmän (joka on todella hieno asia), joka kerää jo sankoin joukoin ihmisiä mukaan… tähänkö me ihmiset olemme siis tulleet tässä maailmassa, jossa me elämme? Unohdamme muut kanssakulkijat, koska ilmeisesti haluamme tavoitella vain omaa onnellisuuttamme…

Ihmistä ei kuitenkaan ole tarkoitettu elämään yksin tai olemaan yksin, me kaikki tarvitsemme toisiamme ja tulemme aina tarvitsemaan, haluammepa sitä tai emme. Jotta voimme kokea iloa ja onnellisuutta edes hitusen elämässämme, täytyy meidän opetella harjoittamaan myötätuntoa kaikkia ja kaikkea kohtaan…

 

Eileen Caddy kirjoittaa:

”Tee toisille sama minkä haluaisit itsellesi tehtävän. Pysähdy ajattelemaan tätä ja toimi sitten sen mukaisesti.”

 

PS: Jos tykkäsit tästä blogi kirjoituksestani, tykkäät taatusti myös ilmaisen Askeleet sisäiseen viisauteen-ekirjan sisällöstä.  Saat yhden vinkin parin päivän välein. Tietojasi ei myydä tai anneta kenellekään ikinä. Se on lupaus.

Kerro vain minne lähetän ne: Askeleet sisäiseen viisauteen

, , ,

No comments yet.

Vastaa